Jääpurjehdus

Miksi jääpursi on tuulta nopeampi

Jäällä kitkaa on tuskin lainkaan eikä aallonvastusta ole. Pursi kiihtyy, kunnes ajoviima ylittää selvästi todellisen tuulen – näennäinen tuuli tulee silloin lähes aina edestä. Siksi jääpurjehtijat kulkevat kaksin–nelinkertaisella tuulen nopeudella – hyvällä jäällä yli 100 km/h ei ole mitenkään harvinaista.

Se on rankkaa. Ajon aikana ei palele, koska keho on jännittynyt ja keskittyminen on huipussaan. Pääset flow-tilaan, jossa aika ja paikka unohtuvat – adrenaliinipiikki tulee välittömästi.

DN:ssä on kaikista purjeveneistä monimutkaisin trimmi – nykyaikaisia America’s Cup -veneitä lukuun ottamatta.

Lyhyt historia

1. 1500–1600-luvutHollantilaiset kalastajat kiinnittävät veneisiinsä jalakset ja purjeen päästäkseen eteenpäin jäätyneillä vesillä.
2. 1865Hudsonjoella Yhdysvalloissa perustetaan maailman ensimmäinen jääpurjehdusseura.
3. 1932Virolainen suunnittelija Erik von Holst piirtää Monotype XV:n – Euroopan klassisen kahden hengen jääpurren.
4. 1937Detroit News -sanomalehti julistaa kilpailun edullisesta, itse rakennettavasta jääpurresta. Tulos tunnetaan yhä nimellä DN.
5. 1962Perustetaan IDNIYRA, kansainvälinen DN-luokkaliitto. Siitä lähtien maailmanmestaruuksista on kisattu joka vuosi vuorotellen Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
6. 1987Eissegelgemeinschaft Ratzeburger Seen e.V. perustetaan.

Jää

Hyvä jää on teräsjäätä – kirkasta ydinjäätä, jota kutsutaan myös mustaksi jääksi: läpinäkyvää, ilman ilmakuplia, lumetonta ja mahdollisimman peilisileää. Jääpurjehtijoille sen pitäisi olla selvästi yli 15 senttimetriä paksua. Monet Saksan järvet eivät ole yltäneet siihen vuosiin.

Jää ei kanna koskaan kaikkialla yhtä hyvin. Vaarallisia ovat rantavyöhykkeet, tulo- ja lasku-uomat, halkeamat ja railot, lumipeite, virtapaikat ja kaikki, mitä ei päältä näe. Purjehdimme vain järvillä, joilla on todistetusti mitattu turvallinen jään paksuus – ja silti kävelemme alueen läpi perille tultuamme ja mittaamme itse.

Perusvarusteet jäällä

• Kypärä ja suoja- tai laskettelulasit
• Jäänaskalit tai jäähakku, aina käden ulottuvilla
• Paukkuliivit
• Nastakengät, lämmin ja tuulenpitävä vaatetus
• Puhelin, pitkä köysi, heittoliina
• Jäälle ei koskaan yksin – ja kerro aina jollekulle, missä olet

Lisenssit, vakuutus, väistämissäännöt

Regatoissa Saksassa tarvitaan DSV:n (Saksan purjehdusliiton) jääpurjehduslisenssi, johon kuuluu teoria- ja käytännön osa; monet purjehdusalueet vaativat sen myös regattojen ulkopuolella, ja vakuutusyhtiöt voivat hylätä korvausvaatimuksia ilman sitä. Vastuuvakuutus on pakollinen; DN-luokka hallinnoi sitä varten vakuutustunnuksia IDNIYRA-Europen kautta.

Jäällä pätevät omat väistämissäännöt, jotta yli 100 km/h kulkevat purret eivät joudu toistensa tielle. Meillä aloittavalle ne selitetään ennen ensimmäistä ajoa.

Ilman verkostoa ei ole jääpurjehdusta

Se, mikä järvi kantaa, selviää usein vasta keskellä viikkoa. Tiedustelijamme liikkuvat talvisin ympäri Eurooppaa, ja alueellisten laivastojen kautta tiedämme, missä on juuri nyt purjehduskelpoista jäätä. Jäsenenä kuljet ryhmän mukana – etkä seiso jäällä yksin, mitä ei muutenkaan pitäisi koskaan tehdä.

Regatta jäällä

Lähtö on kuin rattikelkkailussa: purtta työnnetään vauhtiin, ja sitten hypätään kyytiin. Ajetaan kierroksia ylä- ja alamerkin ympäri, suurissa regatoissa jopa 50 purren ryhmissä. Meille tärkeintä on leikkimielinen regatta – päätehtävä on hauskanpito, ei tulos.